Kevättalven aikana olen käyttäny tunteja, iltoja ja vähän öitäkin täyttäen erilaisia vaalikoneita. Olen vastannut kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi verotusta, ilmastoa, ruuhkamaksuja ja eutanasiaa.

Vaalikoneisiin vastaavan näkökulmasta on ollut mielenkiintoista tarkkailla sitä, mitkä kysymykset media nostaa esille vaalien alla. Mikä on muiden mielestä tärkeää politiikassa? Odotetusti isossa roolissa ovat olleet Nato, ympäristö ja talouskysymykset.

Ilokseni myös käyttöhuoneista on kysytty jokaisessa vaalikoneessa. Se kertoo asian ajankohtaisuudesta.

Rikollisuudesta ja koulutuksesta sekä varhaiskasvatuksesta on esitetty väittämiä, joiden avulla selvitetään ehdokkaiden asennemaailmaa. Mielestäni huomionarvoista on niiden ongelmakeskeisyys.

Sivurooliin ovat, ikävä kyllä, jääneet monet itselleni tärkeimmät aiheet. Nuoret, mielenterveys, taide ja kulttuuri ovat olleet vaalikoneiden altavastaajia. Jäin kaipaamaan kysymyksiä, jotka olisivat kertoneet yleisölle, miten ehdokkaat haluavat tukea nuoria, mitä muuta nuorissa nähdään kuin ongelmia ja häiriöitä ja mitkä asiat ovat heidän kanssaan onnistuneet.

Nuorten osalta kysymyksissä keskityttiin väkivaltaan ja rikoksiin. Haettiin kantaa siihen, olisiko ehdokkaan mielestä ratkaisu kovemmat rangaistukset tai rikosoikeudellisen vastuuiän alentaminen. Kukaan ei kysynyt, miten auttaisimme parhaiten pahoinvoivia nuoria, tai miten rakenteiden kautta tuettaisiin nuorten toiveikkuutta tässä epävakaassa maailmantilanteessa.

Vaalikoneiden perusteella kansalaisia ei kiinnosta, miten ehdokkaat tukisivat tulevaisuudessa taidetta ja kulttuuria, miten niiden asemaa koulussa ja opetuksessa vahvistetaan, millaista kulttuurivientiä voimme kehittää. Kulttuurin ja taiteen merkityksellinen asema yhteiskunnassamme ohitettiin täysin.

Miltä nämä vaalit, tai vaalikoneet, näyttävät nuorten silmin? Toivo loisti poissaolollaan kysymyksissä ja ratkaisuehdotuksissa. Vaalikoneiden perusteella yhteiskuntamme rakentuu rahan, sodan ja ilmastokriisin ympärille.

Haluaisin sen olevan muutakin.

---

Tässä Sanoman vaalikoneen kysymykset ja vastaukseni niihin:

1. Ukrainaa on tuettava sodassa ja jälleenrakennuksessa kustannuksista huolimatta.
Jokseenkin samaa mieltä

Ukrainalle pitää antaa kaikki mahdollinen tuki. Kustannukset pitää jakaa solidaarisesti eurooppalaisten valtioiden kesken. Kustannusten kattamiseksi tulisi myös selvittää, voiko niitä rahoittaa esim. venäläisten pakotelistalla olevien jäädytetyllä omaisuudella.

2. Suomen on käytettävä puolustukseen rahaa vähintään Naton tavoitteen verran.
Ei samaa eikä eri mieltä

Mikäli Suomi on Naton jäsen, tulee Suomen luonnollisesti täyttää sovitut velvoitteet puolustuksen rahoituksen osalta. Kuitenkaan tarvetta kilpavarusteluun ei ole, vaan Suomen tulee edistää ihmisoikeuksiin perustuvaa puolustuspolitiikkaa ja jatkaa aseistariisunnan edistämistä kansainvälisesti.

3. Peruskoulussa pitää rajoittaa lailla oppilaiden määrää yhtä opettajaa kohden, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Jokseenkin samaa mieltä

Tämän hetkiset ryhmäkoot eivät ole välttämättä ongelma, kunhan lukujen kanssa ei kikkailla ja luokissa resurssoidaan riittävästi oppilaiden tarvitsemaan tukeen. Koulutus tarvitsee lisää resursseja, mutta resurssointia ei ole välttämätöntä toteuttaa ryhmäkokoja tiukentamalla. Oppilaiden oikeudesta pienryhmäopetukseen tulee pitää kiinni ja sitä pitää vahvistaa, ja pitää huoli, että yleisopetuksessa kaikilla on opiskelurauha.

4. Suomeen on perustettava huumeiden käyttöhuoneita.
Täysin samaa mieltä

Olen ollut kirjoittamassa yli 50 000 nimeä keränneen kansalaisaloitteen, jotta voisimme toteuttaa käyttöhuonepilotin erillislainsäädännön turvin. Käyttöhuoneet tavoittavat niitä huumeita käyttäviä ihmisiä, jotka jäävät tällä hetkellä kaikkien muiden palveluiden ulkopuolelle. Lisäksi käyttöhuoneissa voidaan antaa tehokasta terveysneuvontaa ja opastaa turvallisemman käyttämisen pariin, mikä vähentää erikoissairaalahoidon tarvetta ja säästää resursseja myöhemmässä vaiheessa. Valvotuilla käyttöhuoneilla voidaan ehkäistä tehokkaammin HIV ja C-hepatiitin leviämistä pistämällä huumeita käyttävien ihmisten keskuudessa. Ympäristön häiriöt ja pistosvälineiden aiheuttama roskaaminen vähenisivät merkittävästi.

5. Valtion on annettava suunniteltua enemmän rahaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, vaikka se tarkoittaisi säästöjä muualta, veronkorotuksia tai lisää velkaa.
Jokseenkin samaa mieltä

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointivaltion peruspilari. Kuitenkin ennen kuin rahaa laitetaan lisää liikkeelle, olisi sote-uudistuksen seurauksia tarkasteltava ja selvitettävä, missä resurssit saadaan tehokkaimmin käyttöön. Tilastojen mukaan perusterveydenhuollon menot eivät ole viime vuosina lisääntyneet, toisin kuin erikoissairaanhoidon menot. On myös panostettava enneltaehkäisevään ja oikea-aikaiseen terveydenhoitoon. Olen suuri julkisen terveydenhuollon puolestapuhuja, mutta nykyinen hallintohimmeli sekä järjestelmää kuormittava byrokratia imevät rahaa enemmän kuin on hyväksyttävää.

6. Nuorisorikollisuutta on pyrittävä kitkemään ensisijaisesti muilla keinoilla kuin rangaistuksia koventamalla.
Täysin samaa mieltä

Nuorten rangaistusten koventaminen on yhteiskunnalle kallis ja tehoton keino rikosten estämiseksi. Rankaiseminen vaikuttaa negatiivisesti nuoren kehitykseen, se luo nuorelle stigman kannettavaksi ja vahvistaa hänen rikollista identiteettiään. Rikoksilla oireilevaa nuorta on autettava moniammatillisesti, rinnalla kulkevasti ja pitkäkestoisesti.

7. Työttömiä pitää saada nykyistä enemmän töihin heikentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Täysin eri mieltä

Ansiosidonnainen työttömyysturva vaatii uudistamista. Se tulisi ulottaa kaikkiin palkansaajiin riippumatta kassajäsenyydestä, sillä myös ansiosidonnainen rahoitetaan kollektiivisesti. Tarvittaessa olisin valmis rajaamaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa, jos sillä tavalla se olisi kaikille työntekijöille saavutettavissa.

8. Suomeen on houkuteltava aktiivisemmin ulkomaisia työntekijöitä.
Täysin samaa mieltä

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa. Maahanmuuton esteitä on purettava ja työperäisen maahanmuuton on oltava sujuvampaa. Perheenyhdistämistä vaikeuttavia tulorajoja on laskettava. Työelämän pelisääntöjä on selkeytettävä ja on pystyttävä varmistamaan että ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö saadaan loppumaan. On pidettävä huolta, että kukaan ei polje työn hintaa eikä muita työn ehtoja. Työperäisesti maahan muuttaneille työntekijöille on taattava oikeus työelämän pelisääntö- ja kielikoulutukseen erittäin nopealla aikataululla maahantulosta.

9. Valtion velkaantumista tulee hillitä, vaikka se merkitsisi leikkauksia etuuksiin tai palveluihin.
Täysin eri mieltä

Velanottoa enemmän pelkään hyvinvointivaltion romahtamista. Meiltä löytyy leikattavaa, esimerkiksi haitallisista yritystuista, mutta sosiaaliturvasta ja peruspalveluista leikkaaminen olisi viimeinen tekoni.

10. Palkkojen verotusta pitää alentaa, vaikka se johtaisi palveluiden leikkauksiin, muun verotuksen kiristämiseen tai velan kasvuun.
Jokseenkin eri mieltä

Mikäli ansiotulojen verotusta alennettaisiin, se tulisi kompensoida ennemmin pääomatulojen progressiivisella verotuksella tai korkeammalla verokannalla, ei leikkaamalla palveluista tai ottamalla lisää velkaa. Palkkojen veroastetta suurempi epäkohta on se, että tällä hetkellä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla pienituloiset eivät elä palkallaan vaan joutuvat turvautumaan sosiaaliturvaan.

11. Valtion pitää tukea enemmän kansalaisia, jotka kärsivät energian hinnan noususta, vaikka se kiihdyttäisi inflaatiota tai heikentäisi valtion taloutta.
Jokseenkin samaa mieltä

Sähkö on perustarve, joka on tiettyyn pisteeseen asti turvattava kaikille kohtuullisella hinnalla. Kansalaisia tulee samalla kannustaa sähkön säästämiseen, sillä tätä tarvitaan tulevaisuudessa silloinkin, kun nykyinen kriisi on ohitettu. Samalla tulee selvittää, kuinka sähköyhtiöiden ylisuuria voittoja haastavassa tilanteessa hillitään ja pidetään huoli siitä, että myös markkinat varautuvat yllättäviin tilanteisiin eikä riski jää kuluttajan kannettavaksi.

12. Hakkuita pitää vähentää valtion metsissä luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Jokseenkin samaa mieltä

Metsäteollisuudella on suuri merkitys Suomelle, eikä siitä tule pyrkiä täysin eroon. Hiilinielujen romahduksen syihin on puututtava, ja suunta on käännettävä kasvuun. Osa valtion metsistä on yksipuolista talousmetsää, jota tulisi hakata ennemmin kuin monipuolisia vanhoja metsiä. Luonnollisesti talousmetsienkin hakkuille tulee määritellä ekologisesti kestävät ylärajat.

13. Suomen on lykättävä hiilineutraaliustavoitettaan kauemmaksi vuodesta 2035.
Täysin eri mieltä

Olemme jo myöhässä toimenpiteiden kanssa. Kysymys on absurdi. On selvää, että teemme liian vähän toimenpiteitä ja liian hitaasti. Suunta olisi pitänyt kääntää jo vuosikymmeniä sitten, ja mitä pidempään odotamme, sitä kalliimmaksi ja vaikeammaksi tulee korjata ihmisen aiheuttama katastrofi.

14. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa on otettava käyttöön ruuhkamaksu.
Täysin samaa mieltä

Ihmisiä pitää kannustaa joukkoliikenteen käyttämiseen. Ruuhkamaksujen lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, mutta yksityisautoilun rajoittaminen on tärkeä toimenpide. Helsinki on suurkaupunki, jonka päätöksentekoa valtio rajoittaa usein ottamatta huomioon sitä, että isoissa kaupungeissa on isojen kaupunkien ongelmat. Tästä ovat esimerkkinä sähköpotkulaudat, huumeiden käyttöhuoneet sekä ruuhkamaksut, joita ei voida Helsingissä edistää ennen kuin lainsäädäntö on korjattu. Eduskunnan tulee kuulla herkemmin myös pääkaupunkiseudun ääntä, sillä hyvinvoiva Helsinki tuottaa hyvää koko Suomeen.

15. Turkistarhaus on kiellettävä Suomessa.
Täysin samaa mieltä

Tämäkin olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Tarhaajia tulee tukea uudelleenkouluttautumisessa sekä uuden ammatin löytämisessä, mutta turkistarhaus on ajettava alas kohtuullisen nopealla aikataululla. Ensimmäisenä toimenpiteenä tulee kieltää siitoseläinten vienti muualle ja lopettaa turkistarhausta tekohengittävät tuet.

16. Jos on pakko valita, on parempi korottaa veroja kuin leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia
Täysin samaa mieltä

Jos on pakko valita. Meillä on myös valinnanvaraa, mitä veroja korotetaan: Pääomatuloja voi verottaa korkeammin, samoin ympäristölle haitallista toimintaa voi verottaa korkeammin. Julkiset palvelut ja sosiaaliturva ovat hyvinvointivaltion peruspilari, joka jo nyt huojuu luvattoman paljon.

17. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Täysin eri mieltä

Tietyn pisteen jälkeen palkkaerot eivät riipu tehdyn työn määrästä tai tekijän lahjakkuudesta. Vastuusta, osaamisesta ja työtunneista tulee maksaa, mutta suuret palkkaerot johtavat luokkayhteiskuntaan. Myös pienimpien palkkojen tulee nousta, sillä usein suorittavassa työssä tuotetaan todellinen lisäarvo. Useiden tutkimusten mukaan suuret tuloerot vaikuttavat haitallisesti esimerkiksi talouskasvuun ja yhteiskunnan vakauteen. Emme voi puuttua yksityisen sektorin palkkatasoon, mutta valtionyhtiöissä ja julkisomisteisissa yrityksissä tulee noudattaa ylimmänkin johdon kohdalla kohtuullisuutta.

18. Valtion pitäisi puuttua nykyistä voimakkaammin markkinoiden toimintaan, jotta talous olisi kaikille reilu.
Jokseenkin samaa mieltä

Jo nykyisellään sääntely on hyvä ja toimiva. Olen kuitenkin huolissani veroparatiiseihin rekisteröidyistä yrityksistä, verokikkailusta sekä työntekijöiden asemaan kohdistuvista heikennyksistä.

19. Suomessa on liian helppo elää sosiaaliturvan varassa.
Täysin eri mieltä

Suomessa on tutkitusti EU-tasolla alhainen sosiaaliturva, ja sitä alikäytetään. Perustulokokeilu tulisi toteuttaa uudelleen, laajemmalla otannalla ja pitkäjänteisimmin. Perustulo säästäisi kansalaisilta paikoitellen nöyryyttävään ja epätarkoituksenmukaiseen byrokratiaan kuluvaa energiaa, ja tekisi lyhytaikaisenkin työn vastaanottamisen sekä yrittäjyyden houkuttelevammaksi. Tapaan päivittäin työssäni ihmisiä, jotka elävät sosiaaliturvan varassa. “Helppo” on viimeinen sana, jolla heidän arkeaan kuvaisin. Puutetta on perustarpeista, kuten lääkkeistä ja ruoasta. Tätä aukkoa paikataan myös varastamalla: riittämätön perusturva johtaa rikollisuuteen.

20. Valtion ja kuntien omistusta yritystoiminnassa tulisi vähentää.
Täysin eri mieltä

Valtion ja kuntien omistuksen tulee olla tarkoituksenmukaista. Haluamme pitää huolta, etteivät elintärkeät infra ja perustarpeita turvaavat palvelut valu yksityisille - se vaarantaisi huoltovarmuuden, arjen toimivuuden sekä kuluttajien oikeudet. Valtio voisi olla voimakkaampi omistajanohjauksessa, ja edistää esimerkiksi ilmastotavoitteita yritystensä kautta.

21. Suomen muuttuminen aiempaa monikulttuurisemmaksi ja monimuotoisemmaksi on hyvä asia.
Täysin samaa mieltä

Kulttuurinen moninaisuus tuo Suomelle elinvoimaa ja houkuttelee tänne myös muita ihmisiä asumaan. Monikulttuurisuus on rikkaus, joka mahdollistaa uudenlaisten tapojen kehittymisen. Monimuotoinen Suomi on kaikille tasa-arvoinen, jossa jokaisella on oikeus omaan kulttuuriin ja kieleen. Kaikilla Suomessa asuvilla on oltava samat oikeudet ja velvollisuudet.

22. Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle.
Täysin eri mieltä

Minulla ei ole mitään kristillisiä arvoja vastaan. Kuitenkin ne kristilliset arvot, mitä viime vuosina olemme eduskunnassa nähneet, ovat kaikkea muuta kuin lähimmäisenrakkautta tai ihmisarvoja edistäviä ajatuksia. Poliittiselle päätöksenteolle hyvä arvopohja on ihmisoikeuksia kunnioittava, humanistinen lähestymistapa jossa pidetään huolta heikoimmista ja arvostetaan jokaista yksilöä omana itsenään. Jos kristityt haluavat nämä arvot allekirjoittaa, niin hyvä.

23. Sukupuolen moninaisuus pitäisi ottaa huomioon Suomessa nykyistä paremmin.
Täysin samaa mieltä

Tällä hetkellä Suomessa sukupuolten moninaisuutta otetaan edelleen erittäin rajallisesti huomioon. Tämä jättää monet mies- ja naissukupuolen ulkopuolelle jäävät ihmiset ulkopuoliseksi ja aiheuttaa heille tahattoman paljon henkistä kärsimystä. Sukupuolten moninaisuus tulisi ottaa huomioon myös lain ja palvelujärjestelmän silmissä ja sukupuoleltaan ei-binääriset ihmiset tulisi siinä tunnistaa.

24. Selkeitä rajoja ja kuria tarvitaan nykyistä enemmän lasten kasvattamisessa.
Jokseenkin eri mieltä

Yhteiskuntana meidän tulee tukea perheitä kasvatustehtävässään. Lastensuojelun keskusliiton 2021 teettämässä selvityksessä tietoisuus kuritusväkivallan laittomuudesta on vähentynyt ja itse kuritusväkivallan muotoja on käyttänyt 44% vastaajista. Nämä ovat erittäin huolestuttavia lukuja. Kurin sijaan vanhempia tulisi ohjeistaa positiivisen kasvatuksen periaatteiden pariin. Neuvolassa ja myöhemmin myös muun terveydenhuollon yhteydessä tulee vanhempia opastaa ja ohjeistaa kasvatuksessa ja kynnys avun hakemiselle haastavissa tilanteissa tulee tehdä erittäin matalaksi. Lapsella tulee olla rajoja ja yhteiskunnan tulee tukea vanhempia antamalla suosituksia ja käymällä keskusteluita kasvatuksesta avoimesti, mutta kuri sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole ehkä tätä päivää kasvatuksessa.

25. Suomen pitäisi vähentää omia päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.
Täysin samaa mieltä

Suomella on varaa ja osaamista olla edelläkävijä. Vaikka ilmastonmuutoksen ja luontokadun vaikutukset eivät ehkä ensimmäisenä osu pohjoiseen, olemme omalta osaltamme ylikuluttaneet, saastuttaneet ja riistäneet. Suomen tulee toimia omien arvojensa mukaan, ei sen perusteella, mitä muut tekevät.

26. Poliitikkojen on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle.
Täysin eri mieltä

Elämme globaalissa maailmassa, joka on täynnä moniulotteisia riippuvuussuhteita. Politiikkaa ei voi tehdä ajatellen vain omaa etua. Suomen asemasta on kansainvälisesti pidettävä huolta, mutta protektionismi ja poteroituminen ei ole tätä päivää. Globaali hyvinvointi hyödyttää myös Suomea.

27. Ympäristön etu tulisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle, jos ne ovat keskenään ristiriidassa.
Jokseenkin samaa mieltä

En näe ilmastonmuutoksen torjumisen ja työpaikkojen olevan keskenään ristiriidassa. Ilmastonmuutosta on torjuttava investoinneilla uuteen työhön. Valtion on tuettava teollisuuden reilua siirtymää.

28. Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka pystyvät tekemään vaikeitakin päätöksiä välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.
Täysin eri mieltä

En ole erityisemmin diktatuurien fani. Oletan, että johtajalla viitataan nyt henkilöön, joka tekee poliittisia päätöksiä. Harvalla ihmisellä on osaamista ja tietoa tehdä yksin kaikkia oikeita päätöksiä. Demokratian keskeinen elementti on erilaisten mielipiteiden kuunteleminen. Sen lisäksi hyvä päätöksenteko edellyttää asiantuntijoiden kuulemista ja laajaa ymmärrystä kokonaisuuksista.

29. Koko Suomi tulee pitää asutettuna, vaikka siitä koituisi kustannuksia.
Jokseenkin eri mieltä

Ihmiset hakeutuvat kasvukeskuksiin mahdollisuuksien ja palveluiden perässä. On selvää ja surullistakin, että pienimmät paikkakunnat kuihtuvat muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutoksen äärellä. Myös omat kotiseutuni Pohjois-Karjalassa ovat autioituneet ja pidän sitä valitettavana: Maaseutua tarvitaan ja soisin ihmisten saavan asua siellä. Ihmisen tulisi saada itse valita asuinpaikansa. Tiiviimmät asumiskeskukset ovat ekologinen vaihtoehto ja kaupunkien läheisyydessä voi olla vaihtoehtoja erilaisille elämäntavoille.

30. Suomen kaupungistuminen on hyvä asia.
Ei samaa eikä eri mieltä

Kaupungistuminen on kansainvälinen kehityskulku, joka tapahtuu. Itselläni ei ole mielipidettä siitä, onko se hyvä vai huono asia: Se on suurien ihmisjoukkojen liikkumisesta syntynyt muutos, jonka taustalla on pääasiassa yksilöiden valintoja. Politiikalla voidaan vaikuttaa siihen, että kaupungistuminen tapahtuu hallitusti ja oikeudenmukaisesti. Politiikan kautta kaupungistumisen seurauksista voi tehdä hyviä tai huonoja. Etenkin pääkaupunkiseudulla voi poliittinen ohjaus vaikuttaa alueelliseen eriarvoisuuteen ja sen lieveilmiöihin voimakkaasti.

31. Vladimir Putinin Venäjä on Suomelle sotilaallinen uhka.
Jokseenkin samaa mieltä

Suomeen ei juuri tällä hetkellä kohdistu sotilaallista uhkaa. Venäjä on kuitenkin osoittanut, että sillä on tahtoa ja kykyä käyttää hyökkäyssotaa ulkopolitiikkansa jatkeena pyrkiäkseen tavoitteisiinsa. Suomen täytyy muistaa tämä ja ottaa se huomioon.

32. Suomi voi alkaa rakentaa suhdettaan uudelleen Venäjään vasta, kun valta Venäjällä vaihtuu ja Venäjä vetäytyy Ukrainasta.
Täysin samaa mieltä

Tämän hetkinen Putinin johtama Venäjän hallinto on epädemokraattinen, epävakaa ja epäluotettava.

33. Suomeen tulee sijoittaa Naton tukikohta, kun Suomi on Naton jäsen.
Täysin eri mieltä

Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan sitoudumme jäsenneuvotteluissa tiettyihin ehtoihin. Henkilökohtaisesti en sitä toivo ja pidän vieraan vallan sotilastukikohtaa Suomen kansainvälistä asemaa heikentävänä tekijänä. Suomen Nato-jäsenyyden toivon olevan puolustuksellinen. En myöskään toivo Suomen osallistuvan kansainvälistä oikeutta loukkaaviin sotilaallisiin operaatioihin.

34. Suomen pitää käyttää puolustusmenoihin Naton vaatimat 2 prosenttia bkt:sta.
Ei samaa eikä eri mieltä

Maanpuolustuksen resurssien on oltava riittävät eikä meillä ole syytä säästää puolustusmenoista, mutta niitä ei mielestäni myöskään tarvitse kasvattaa ilman painavia perusteluja. Suomen ja Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen takia puolustusmäärärahat on syytä pitää nykytasolla pysyvien menojen osalta.

35. Suomen tulee muuttaa ulkopolitiikkaansa Nato-kumppanien toiveiden mukaan.
Täysin eri mieltä

Suomen on Nato-maana valvottava Naton sitoutumista kaikessa toiminnassaan YK:n peruskirjaan. Suomen on Naton jäsenenäkin jatkettava laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen tulee myös toimia aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä.

36. Valtion velkataakka on käännettävä laskuun, vaikka se tarkoittaisi kipeitä leikkauksia.
Täysin eri mieltä

Pelkään hyvinvointivaltion romahtamista enemmän kuin velkaantumista. “Kipeät leikkaukset” ovat yleensä kiertoilmaus heikoimmassa asemassa olevien kurittamiseen, mikä on viimesijainen vaihtoehto itselleni. Jos kipeillä leikkauksilla tarkoitetaan esimerkiksi kaivosveroa tai pääomatulojen tiukempaa verotusta, olen valmis neuvottelemaan.

37. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee leikata nykyisestä 400 päivästä 200 päivään.
Jokseenkin eri mieltä

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa tulee uudistaa koskemaan kaikkia palkansaajia, kassajäsenyydestä riippumatta. Ammattiliittojen asemaa ei tule heikentää, mutta nykyinen ansiosidonnainen ei ole oikeudenmukainen. Mikäli kaikki työntekijät tulevat ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, olen valmis lyhentämään ansiosidonnaisen kestoa jos se on välttämätöntä.

38. Lapsiperheitä pitää tukea ylimääräisellä lapsilisällä myös vuonna 2023.
Jokseenkin eri mieltä

Pienituloisia, lapsiperheköyhyydestä kärsiviä tulee tukea myös muiden toimenpiteiden avulla. Esimerkiksi lopettamalla lapsilisien laskemisen mukaan toimeentulotukeen vaikuttaviin tuloihin. Lapsilisät tulisi myös sitoa kansaneläkeindeksiin ja niitä on maksettava myös 17-vuotiaista. Meillä on runsaasti yksinasuvia pienituloisia ja todella vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevia pitkäaikaistyöttömiä, sairaita ja eläkeläisiä, jotka tulee huomioida samalla tavalla kuin lapsiperheet.

39. Kun julkista taloutta tasapainotetaan, on keinoksi valittava leikkausten sijaan ensisijaisesti verotuksen kiristäminen.
Jokseenkin samaa mieltä

Verotuksen aukkoja tulee tilkitä, pääomatuloja verottaa korkeammin ja haitallista toimintaa verottaa, esimerkiksi huolehtia, että kaivostoiminnasta voitot jäävät Suomeen. Jos leikkauksia on tehtävä, ei leikata ihmisiltä. Meillä on varaa leikata haitallisista yritystuista tai listaamattomien yritysten osinkoverotuista.

40. Ruoan arvonlisäveroa ei pidä nostaa.
Täysin samaa mieltä

Ruoka on välttämättömyys. Sen sijaan voisimme puuttua kaupan rakenteiden ongelmiin: Ruoan hinta nousee, tuottajat saavat vain marginaalisen osuuden tuotteiden hinnasta ja samalla ruokakauppa keskittyy harvoille ja valituille, jotka tekevät voittoa silloin, kun kaikki muut tinkivät elintasostaan.

41. Valtion pitää myös seuraavina vuosina tukea suomalaisia, jotka ovat vaikeuksissa suurien sähkölaskujen kanssa.
Jokseenkin samaa mieltä

Sähkö on perustarve, joka on tiettyyn pisteeseen asti turvattava kaikille kohtuullisella hinnalla. Kansalaisia tulee samalla kannustaa sähkön säästämiseen, sillä tätä tarvitaan tulevaisuudessa silloinkin, kun nykyinen kriisi on ohitettu. Samalla tulee selvittää, kuinka sähköyhtiöiden ylisuuria voittoja haastavassa tilanteessa hillitään ja pidetään huoli siitä, että myös markkinat varautuvat yllättäviin tilanteisiin eikä riski jää kuluttajan kannettavaksi.

42. Ydinvoiman pitää jatkossakin olla yksi keskeisimmistä energiantuotannon muodoista Suomessa.
Jokseenkin samaa mieltä

Suomen pitää panostaa uusiutuvaan energiaan. Vaikka suhtaudun kriittisesti ydinvoimaan, näen sen merkityksen siirtymävaiheessa kohti täysin energiaomavaraisuutta ja vihreitä tuotantotapoja. Meidän on pidettävä huoli, että pystymme luopumaan turpeesta ja muista fossiilisista polttoaineista mahdollisimman nopeasti. Olemassaolevat ydinvoimalat on pidettävä tuottavina käyttöikänsä loppuun.

43. Tuulivoiman rakentamista pitää tehostaa sujuvoittamalla lupakäytäntöjä ja keventämällä byrokratiaa.
Täysin samaa mieltä

Suomen on lisättävä erityisesti tuulivoiman sekä aurinkoenergian tuotantoa.

44. Suomen ilmastotavoitteesta ei voi tinkiä piiruakaan, vaikka talous sitä vaatisi.
Täysin samaa mieltä

Ilmastokriisin torjuminen on tällä hetkellä yksi meidän tärkeimmistä tehtävistä. Meillä ei ole varaa tinkiä ilmastotavoitteista, maapallomme ei pysty odottamaan. Meidän tulee pyrkiä systemaattisesti fossiiliriippuvuuden vähentämiseen. Oikeudenmukainen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka lisää samalla hyvinvointia.

45. Bensiini ja diesel maksavat liikaa. Seuraavan hallituksen on laskettava polttoaineiden verotusta.
Jokseenkin eri mieltä

Meidän tulee tukea ihmisiä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Irtaantumisesta ei tulisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia pieni- ja keskituloiseille. Polttoaineiden hinnan nousua on kompensoitava suoraan ihmisille alue- ja sosiaalipoliittisin perustein.

46. Liikenteen sähköistymistä on edistettävä uusilla tuilla.
Jokseenkin samaa mieltä

Ennemmin pitää kehittää joukkoliikennettä ja satsata pyöräilyyn ja kävelyyn. Se autoliikenne, mitä teille jää kun Suomi pääasiassa siirtyy raiteille, tulee sähköistää.

47. Suomessa pitää ottaa käyttöön tietullit.
Jokseenkin samaa mieltä

Ihmisiä tulee kannustaa joukkoliikenteen käyttämiseen. Ruuhkamaksujen lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä, mutta yksityisautoilun rajoittaminen on tärkeä toimenpide. Helsinki on suurkaupunki, jonka päätöksentekoa valtio rajoittaa usein ottamatta huomioon sitä, että isoissa kaupungeissa on isojen kaupunkien ongelmat. Tästä ovat esimerkkinä sähköpotkulaudat, huumeiden käyttöhuoneet sekä ruuhkamaksut, joita ei voida Helsingissä edistää ennen kuin lainsäädäntö on korjattu. Eduskunnan tulee kuulla herkemmin myös pääkaupunkiseudun ääntä, sillä hyvinvoiva Helsinki tuottaa hyvää koko Suomeen.

48. Hoitajamitoitusta (7 hoitajaa 10 vanhusta kohden) voidaan keventää, jotta kaikille vanhuksille riittäisi hoitopaikka.
Täysin eri mieltä

Onko se hoitopaikka, jos siellä ei ole riittävästi hoitajia? Hoitajamitoitus on tärkeä ja tarpeellinen uudistus ja siitä tulee pitää kiinni ja se tulisi laajentaa koskemaan myös kotihoitoa.

49. Maahanmuuttajat ovat hyvä ratkaisu työvoimapulaan muun muassa hoitoalalla.
Jokseenkin samaa mieltä

Työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa. Maahanmuuttajat eivät kuitenkaan voi olla yksin ratkaisu hoitoalan työvoimapulaan. Maahanmuuttajia ei voi myöskään pitää minään hoitoalan reservinä. Meidän täytyy panostaa työolojen ja palkkauksen parantamiseen sote-alalla.

50. Koulutuksesta voidaan leikata, kun valtiontaloutta tasapainotetaan.
Täysin eri mieltä

Koulutuksesta ei saa leikata. Koulutus on tärkeä ja kannattava investointi johon Suomen tulee satsata tulevaisuudessakin. Koulujen oppimisen tukea on vahvistettava ja on varmistettava että se toteutuu tasa-arvoisesti ja kattavasti. Koulutuksellista tasa-arvoa on lisättävä ja mahdollistettava toiseen asteen tasokas koulutus kaikille asuinpaikasta riippumatta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tasa-arvorahaan on sijoitettava pysyvä ja jatkuva määräraha.

51. Opettajien kurinpitokeinoja kouluissa pitää lisätä.
Täysin eri mieltä

Moniammatillista osaamista on lisättävä kouluissa. Opettajat eivät voi yksin vastata nuorten alati kasvavaan pahoinvointiin vaan koulujen on kyettävä tarjoamaan tasokasta opiskelijahuoltoa ja nuorisotyön ammattilaisia kaikille asuinpaikasta riippumatta. Kännykkäkielto oppitunneilla tulisi kirjata kaikkien koulujen järjestysääntöihin, mikä selkeyttäisi opettajien mahdollisuutta puuttua häiritsevään käytökseen liittyen puhelimien käyttöön opetuksen aikana.

52. Pelkään liikkua kadulla yksin.
Täysin eri mieltä

En pelkää. Koen Suomen turvalliseksi maaksi ja haluan sen myös sellaisena pitää.

53. Nuorten jengiväkivaltaan tulee puuttua rangaistuksia koventamalla.
Täysin eri mieltä

Nuorten rangaistusten koventaminen on yhteiskunnalle kallis ja tehoton keino rikosten estämiseksi. Rankaiseminen vaikuttaa negatiivisesti nuoren kehitykseen, se luo nuorelle stigman kannettavaksi ja vahvistaa hänen rikollista identiteettiään. Rikoksilla oireilevaa nuorta on autettava moniammatillisesti, rinnallakulkevasti ja pitkäkestoisesti.

54. Huumeiden käytön tulee olla jatkossakin rangaistavaa.
Täysin eri mieltä

Huumeiden käyttö on dekriminalisoitava. Huumeita käyttävän ihmisen rankaiseminen käytöstä luo vain syvemmän kierteen ihmisen ongelmavyyhteen eikä tue häntä kohti parempaa elämää. Käytön rankaisemisen sijaan tulee huumeita käyttäviä ohjata tehostetummin erilaisten hoitopolkujen suuntaan, käyttöhuoneiden pilotoinnin salliva lakimuutos on mahdollistettava sekä päihdehuoltoon suunnattava lisää resursseja.

55. Yleisradion rahoitukseen tulee tehdä merkittäviä leikkauksia.
Täysin eri mieltä

Yle tuottaa monipuolista ja kattavaa julkista tietoa kaikkien suomalaisten saataville yhtäläisin ehdoin. Me emme voi nojata kaupallisiin kanaviin tai sosiaaliseen mediaan. On erityisen tärkeää että meillä on kaikkien saatavilla oleva luotettava ja riippumaton tiedotusväline, joka tuottaa monipuolista sisältöä ja tietoa.

56. Viinien myynti ruokakaupoissa pitää sallia.
Täysin eri mieltä

Alkoholin saatavuuden rajoittamisella ja verotuksella tuetaan väestön hyvinvointia ja estetään alkoholista aiheutuvia terveydellisiä haittoja.

57. Koko Suomi on pidettävä asutettuna.
Jokseenkin samaa mieltä

Ihmiset hakeutuvat kasvukeskuksiin mahdollisuuksien ja palveluiden perässä. On selvää ja surullistakin, että pienimmät paikkakunnat kuihtuvat muuttoliikkeen ja väestörakenteen muutoksen äärellä. Myös omat kotiseutuni Pohjois-Karjalassa ovat autioituneet ja pidän sitä valitettavana: Maaseutua tarvitaan ja soisin ihmisten saavan asua siellä. Peruspalveluiden on oltava saatavissa kaikkialla. Kaikkien tulee voida asua haluamallaan seudulla tai kaupungissa tulotasostaan riippumatta. Tiiviimmät asumiskeskukset ovat ekologisempi vaihtoehto, ja kaupunkien läheisyydessä voi olla vaihtoehtoja erilaisille elämäntavoille. Kuitenkin jokaisen tulee saada valita asuinpaikkansa itse.

58. EU:lla on liikaa valtaa Suomen metsäpolitiikkaan.
Täysin eri mieltä

Olemme EU:ssa ja sitoudumme yhteisiin tavoitteisiin.

59. Minua ei haittaa, jos lapseni menee naimisiin samaa sukupuolta olevan kanssa.
Täysin samaa mieltä

Tämä ei ole mielipidekysymys vaan ihmisarvokysymys. Meillä kaikilla on oikeus rakastaa ja mennä naimisiin haluamansa ihmisen kanssa sukupuoleen tai taustaan katsomatta.

60. Eutanasia tulee laillistaa.
Jokseenkin samaa mieltä

Parantumattomasti sairaalla täytyy olla oikeus avustettuun kuolemaan. Eutanasian sallivat ehdot tulee kuitenkin punnita tarkoin ja huolellisesti. Jokaisen ihmisen tulee myös saada tulotasoon katsomatta tasa-arvoista ja laadukasta saattohoitoa.