Varavaltuutetun päiväkirja


HUSin hallitus käsitteli 2.3. kokouksessaan HUS-yhtymän lausuntoa valtion suunnittelemista rahoitusleikkauksista. Tein kokouksessa vastaesityksen lausunnon sisältöön. Haluan tässä kirjoituksessa avata, mistä asiassa oli kyse ja miksi pidin muutosta tärkeänä.

Taustalla merkittävät rahoitusleikkaukset

Valtion suunnitelmissa ei ole kyse pienestä teknisestä muutoksesta, vaan mittavasta kokonaisuudesta. Hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksessa esitetään Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja Helsingin sote-toimialaan yhteensä noin 194 miljoonan euron rahoitusleikkauksia. HUSin osuus tästä olisi arviolta noin 62 miljoonaa euroa.

Summa konkretisoituu nopeasti: se vastaa noin 1240 hoitajan vuosipalkkaa sivukuluineen.

HUS on jo aiempina vuosina tehnyt merkittäviä säästötoimia ja tasapainottanut taloutensa lain edellyttämällä tavalla. Samalla henkilöstö on venynyt tiukassa resurssitilanteessa, vaikka hoitoon pääsyä ei ole vielä saatu lain edellyttämälle tasolle.

Helmikuussa HUSin yhtymähallitus otti asiasta myös erillisen kannanoton, jossa rahoitusmallin muutosta kuvattiin Uudellemaalle epäoikeudenmukaiseksi, hoitoon pääsyä vaarantavaksi ja kannustimiltaan vääräksi.

Tämä tausta on tärkeä ymmärtää myös 2.3. käsitellyn lausunnon kohdalla.

Kohta, johon esitin muutosta

Keskustelun aikana esitin, että lausunnon toiselta sivulta poistetaan seuraava lause:

“Edellä kohtaan 2 viitaten HUS-yhtymän näkemyksen mukaan valtionhallinnon säästöt ovat sinällään ymmärrettäviä ja kohdennustapa alueille hyväksyttävä silloin, kun säästöt kohdennetaan ennakoitavalla ja läpinäkyvällä tavalla.”

Miksi halusin lauseen pois?

Perusteluni olivat sekä sisällölliset että periaatteelliset.

En itse pidä näitä säästöjä ymmärrettävinä enkä hyväksyttävinä. Vielä olennaisempaa on kuitenkin se, että en pidä tarkoituksenmukaisena, että HUS-yhtymä lausunnossaan ottaa kantaa säästöjen ymmärrettävyyteen tai ilmaisee niitä koskevaa hyväksyntää.

Mielestäni viranomaislausunnon tehtävä on:

  • arvioida vaikutuksia,
  • kuvata toiminnallisia reunaehtoja,
  • tuoda esiin riskit potilashoidolle ja palvelujärjestelmälle,
  • antaa päätöksentekijöille realistinen kuva seurauksista.

Lausunnon ei tulisi sisältää arvottavaa toteamusta siitä, ovatko säästöt hyväksyttäviä. Tällainen muotoilu siirtää lausunnon pois vaikutusarviosta poliittisen kannanoton suuntaan — ja vieläpä ristiriitaan aiemmin annetun kriittisen kannanoton kanssa.

Tämän vuoksi esitin kyseisen kohdan poistamista.

Äänestys ja lopputulos

SDP kannatti esitystäni, ja äänestyksessä SDP:n ja vihreiden jäsenet äänestivät poistamisen puolesta. Enemmistö hallituksesta kuitenkin vastusti muutosta.

Äänestyksen tulos oli 7–10, ja lause jäi osaksi HUSin lausuntoa.

Vaikka vastaesitykseni ei tällä kertaa mennyt läpi, pidän tärkeänä tuoda nämä näkökulmat avoimesti esiin. Päätöksenteossa myös vähemmistöön jääneet kannat ovat osa demokraattista prosessia ja usein myös osa pidempää keskustelua siitä, millaista terveydenhuoltoa Suomessa haluamme turvata.