Yhä useampi aiemmin poliittisesti passiivinen suomalainen hakeutuu nyt mukaan toimintaan ja etsii muutosta vasemmalta. Kasvava köyhyys, nuorten heikentynyt tulevaisuudenusko ja kokemus yhteiskunnan suunnan koventumisesta ovat synnyttäneet uuden yhteisöllisen liikkeen, halun tehdä yhdessä parempi tulevaisuus.
Viime kuukausina on tapahtunut jotakin merkittävää suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhä useampi ihminen on ottanut askeleen pois poliittisesta sivustakatsojan roolista ja päättänyt liittyä mukaan aktiiviseen toimintaan. Vasemmistoliittoon liittyvien määrä kasvaa, mutta ilmiö on suurempi kuin yksittäinen puolue: se kertoo ajasta, jossa ihmiset kokevat muutoksen välttämättömäksi.
Saturaatiopiste on saavutettu
Monelle nykyisen oikeistohallituksen politiikka on muodostunut eräänlaiseksi saturaatiopisteeksi. Pitkään jatkunu leikkauspolitiikka, turvattomuuden lisääntyminen ja kokemus siitä, että yhteiskunnan taakka jakautuu epätasaisesti, ovat synnyttäneet tilanteen, jossa hiljainen hyväksyntä muuttuu toiminnaksi. Kun riittävän moni kokee, ettei suunta ole enää kestävä, syntyy tarve vastavoimalle.
Arjessa tämä näkyy kasvavana köyhyytenä. Yhä useampi joutuu laskemaan kauppareissunsa tarkemmin, tinkimään lääkkeistä tai pohtimaan, riittääkö palkka tai tuki kuun loppuun asti. Samalla ruoka-avun tarve kasvaa ja vapaaehtoistoiminta kantaa vastuuta, joka aiemmin kuului vahvemmin yhteiskunnalle. Eriarvoisuus ei ole enää tilasto, se näkyy naapureissa, työtovereissa ja ystävissä.
Ehkä kaikkein huolestuttavinta on nuorten tulevaisuudenuskon heikkeneminen. Moni nuori kokee, ettei ahkeruus enää takaa turvaa tai mahdollisuuksia. Opiskelu ei välttämättä johda vakaaseen työelämään, asuminen tuntuu saavuttamattomalta ja ilmapiiri ympärillä on epävarma. Kun tulevaisuus alkaa näyttää sulkeutuvalta, yhteiskunta menettää jotakin perustavanlaatuista: uskon siihen, että huominen voi olla parempi kuin tämä päivä.
Ihmiset eivät enää halua jäädä sivuun
Juuri tällaisessa hetkessä tarvitaan poliittista liikettä, joka puhuu yhteisvastuusta, solidaarisuudesta ja ihmisarvosta, nyt ehkä enemmän kuin koskaan. Itse ajattelen ettei nyt syntyvä uusi kiinnostus vasemmalle ei ole nostalginen ilmiö, vaan reaktio aikaan, jossa monet kokevat jäävänsä yksin. Ihmiset etsivät vaihtoehtoa, joka asettaa hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden ja yhteisen tulevaisuuden taloudellisten lyhytnäköisten ratkaisujen edelle.
Olen itse saanut viime aikoina useita puheluja ihmisiltä, jotka ovat aiemmin olleet poliittisesti passiivisia. He eivät ole kokeneet politiikkaa omakseen eivätkä uskoneet voivansa vaikuttaa. Nyt viesti on muuttunut. Puheluissa kuuluu huoli, mutta ennen kaikkea halu toimia: liittyä vasemmistoon, osallistua, tehdä jotain konkreettista yhteisen paremman tulevaisuuden eteen. Tämä kertoo jostain muutoksesta: ihmiset eivät enää tyydy seuraamaan, vaan haluavat olla osa ratkaisua.
Esimerkiksi Kontulan vasemmistossa tämä näkyy hyvin konkreettisesti. Olemme pienenä osastona saaneet useita uusia jäseniä, ja viime perjantain soppajaossa mukana auttamassa oli jo useita uusia kasvoja. Ihmisiä, jotka eivät tulleet vain katsomaan, vaan tekemään: jakamaan ruokaa, kohtaamaan naapureita ja rakentamaan yhteisöä käytännön teoilla. Politiikka ei tällöin ole pelkkää puhetta, vaan arjen solidaarisuutta.
Toivo syntyy yhteisestä toiminnasta
Ehkä juuri tässä onkin käynnissä olevan liikkeen ydin. Kyse ei ole vain puoluepolitiikasta, vaan yhteisöllisen ajattelutavan heräämisestä. Kansanliike syntyy silloin, kun ihmiset alkavat jälleen nähdä toisensa yhteisenä vastuuna. Kun ymmärretään, että hyvinvointi ei synny yksilön selviytymistaistelusta, vaan yhteiskunnasta, jossa kukaan ei jää yksin.
Kaiken tämän keskellä on myös toivoa. Uusien ihmisten mukaan tuleminen muistuttaa siitä, että ihmisissä asuu edelleen halu auttaa, välittää ja puolustaa oikeudenmukaisuutta. Meillä on yhä arvoja, joiden puolesta kannattaa toimia ja tarvittaessa taistella.
Ehkä tärkeintä lopulta ei olekaan se, kuinka moni liittyy mihinkin liikkeeseen, vaan se, että yhä useampi uskoo jälleen mahdollisuuteen vaikuttaa. Kun hiljaiset alkavat liikkua, yhteiskunta alkaa muuttua. Ja juuri nyt tuo liike on selvästi käynnissä.