Vuonna 2025 Suomessa kuoli huumeisiin 333 ihmistä – enemmän kuin koskaan ennen. Yhdessä vuodessa luku kasvoi 86:lla. Päättäjät kauhistelevat, mutta samalla he tekevät leikkauksia ja torjuvat mahdollisuudet muutoksiin. Kriisi ei ratkea sillä, että huudetaan kriisi. Se ratkeaa teoilla.
Asunnottomien yö nosti taas asunnottomuuden näkyviin. Asunnottomien määrä on kasvanut Suomessa kahtena vuonna peräkkäin, ja mukana on yhä enemmän nuoria ja naisia. Kun päivän kunniaksi sytytyety lyhdyt sammuvat, ongelmat eivät katoa. Asunnottomuudesta on puhuttava ja sen eteen on tehtävä työtä vuoden jokaisena päivänä, ennen kuin ihmiset ehtivät luovuttaa.
THL julkaisi tänään vuoden 2025 huumemyrkytykseen kuolleiden tilastot. Luvut ovat surullisia – mutta eivät yllättäviä. Järkyttävää ja surullista on se, että tiedämme mitä pitäisi tehdä, emmekä tee sitä.
Vuonna 2023 kuuntelin Unkarissa paikallisten kollegoiden kuvailua siitä , miten Orbánin hallitus ajoi vuosien saatossa alas Unkarin kansalaisjärjestökentän, rahoitusta leikkaamalla, järjestöjä epäilyttäviksi leimaamalla ja niiden ääntä vaimentamalla. Unkarilainen kollegani totesi minulle “Muista, että tämä kaikki on mahdollista myös teillä kun oikeisto pääsee valtaan.” Nyt sama kaava toistuu Suomessa, kun hallitus ministeri Wille Rydmanin johdolla leikkaa sote-järjestöjen rahoitusta miljoonilla. Sen, mikä Unkarissa tuhottiin 16 vuoden aikana, ei rakenneta uudelleen yhdessä vaalikaudessa – eikä sitä pitäisi joutua rakentamaan uudelleen Suomessakaan.
Kinaporinpuisto on levoton, kertoo Helsingin Sanomat. Sama uutinen on kuultu aikaisempina vuosina jo Dallapénpuistosta ja Vaasanpuistikosta, molemmista häädettiin “häiritsevät” ihmiset pois lisäämällä poliisivalvontaa. Nyt ollaan yllättyneitä, kun samat ihmiset ovat siirtyneet naapuripuistoon.
Median tuottamat artikkelit päihteitä käyttävistä ihmisistä ovat lähes poikkeuksetta keskiluokkaisesta näkökulmasta. Pohdintaa tästä näkökulmasta ja miksi se on ongelmallinen.
Yhä useammalla huumeita käyttävällä ihmisellä on tausta, jossa tavallinen arki kuten roskien vienti, siivous ja naapurisopu on vieras käsite. Pelkkä asunto ei silloin riitä avuksi.
Heroiini on palaamassa Suomen huumemarkkinoille pitkän tauon jälkeen. Tämä vain yksi merkki siitä, että koko huumekenttä on muuttunut pysyvästi. Miksi näin tapahtuu juuri nyt, ja mitä sille pitäisi tehdä? Avaan tässä postauksessa ajatuksiani aiheesta.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman haluaa, että järjestöt auttavat ihmisiä, mutta eivät haasta järjestelmiä, jotka tuottavat avun tarvetta. Tämä ei ole säästämistä. Tämä on kansalaisyhteiskunnan hiljentämistä.
HUSin hallitus päätti tänään myydä kiinteistöpalvelunsa ISS:lle ja ulkoistaa noin 175 työntekijän työpaikat. Äänestin päätöstä vastaan — pakottavaa tarvetta myynnille ei enää ole, ja pelkäämme säästöjen syntyvän työntekijöiden kustannuksella.
Euroopan huumevirasto EUDA julkaisi tänään vuosittaisen European Drug Report 2026-raporttinsa. Alla nostoja siitä, mitä se kertoo Suomesta ja mistä eurooppalaisessa huumetilanteessa kannattaa olla huolissaan
Käyttötilojen vastustajat vetoavat rahaan. Mutta raha on jo käytetty – vain väärään paikkaan. Lähes neljä miljoonaa euroa vuodessa menee huumemyrkytysten hoitamiseen päivystyksissä. Yksi käyttötila maksaisi alle miljoonan vuodessa. Ja silti käyttötiloista puhutaan kuin ne olisivat ylellisyys, johon meillä ei ole varaa.
Suomessa huumepolitiikasta käydään liian kapeaa keskustelua. Rangaistukset tai laillistaminen ja sillä siisti. Mutta huumeongelma ei lopulta edes ole juridinen kysymys. Se on yhteiskunnallinen, ja sen ratkaiseminen edellyttää, että olemme valmiita kysymään: kenelle oikeus apuun kuuluu ja millä ehdoilla?
Vappupäivänä 2026 naamioitunut joukko pahoinpiteli vastamielenosoittajan Tampereen Hämeenkadulla, keskellä kirkasta päivää. Ja yhteiskunta on ollut lähes hiljaa.
Huumeiden käyttö lisääntyy. Kynnys hakea apua kasvaa. Ja silti media jatkaa sanojen käyttöä, jotka tiesimme jo vuosia sitten olevan osa ongelmaa.
Hallitus leikkaa järjestöiltä ja korottaa mm. sote-asiakasmaksuja. Kokoomuksen Wille Rydman kysyi somessa, huomasiko kukaan aiempia leikkauksia arjessaan. Minä huomasin. Katsoin kadulle, päivystyksiin ja päihdepalveluihin ja näin mitä tapahtuu, kun turvaverkko revitään pois ennen kuin kriisi edes ehtii kunnolla alkaa.
Kuvat eivät vain tallenna todellisuutta, ne rakentavat sitä. Jokainen kuva on tulkinta. Kysymys on siitä, kenen tulkinta ja kenellä on valta esittää se.
Yksilön tarina voi paljastaa enemmän yhteiskunnan tilasta kuin yksikään tilasto. Kun kaikkea mitataan tehokkuudella, saatamme unohtaa tärkeimmän: toivon.
Yhä useampi aiemmin poliittisesti passiivinen suomalainen hakeutuu nyt mukaan toimintaan ja etsii muutosta vasemmalta. Kasvava köyhyys, nuorten heikentynyt tulevaisuudenusko ja kokemus yhteiskunnan suunnan koventumisesta ovat synnyttäneet uuden yhteisöllisen liikkeen, halun tehdä yhdessä parempi tulevaisuus.
Suomi on jälleen valittu maailman onnellisimmaksi maaksi. On pakko kysyä: kenen onnellisuudesta oikeastaan puhumme?
Hallituksen suunnittelemat leikkaukset eivät ole ymmärrettäviä.
Eduskunta on jälleen hylännyt huumausainepolitiikkaa koskevan kansalaisaloitteen.
Uusi huumeyhdistelmä osoittaa, kuinka nopeasti huumemarkkinat voivat muuttua.
Hallituksen päätökset osuvat jälleen niihin, joilla on kaikkein vähiten joustovaraa.
Palkkiohoito stimulanttiriippuvuuden hoidossa on tutkittu ja kansainvälisesti käytetty hoitomuoto.
HUSin hallituksen päätökset syntyvät pitkän valmistelun, keskustelun ja neuvottelujen kautta.
Huumepolitiikan ja palvelujen tulisi perustua todelliseen tarpeeseen, ei ikärajoihin.
Vaikka nuorimpien kuolemat vähenivät, kokonaiskuva ei ole parantunut.
Huumekriisiä ei selitä liian päihdemyönteinen puhetapa.
Koska siirrymme puheista tekoihin?
Päihteiden käytön muuttuminen asettaa uusia vaatimuksia sairaanhoidolle.
“Peukku” on oire järjestelmästämme, joka ei pysty reagoimaan riittävän nopeasti muuttuvaan kenttään.
Alfa-PVP:n käyttöä koskeva mediakeskustelu on ollut leimaavaa ja sensaatiohakuista.
Sveitsin neljän pilarin malli osoittaa mitä toimiva huumepolitiikka tarvitsee.
Minut on valittu HUSin hallituksen jäseneksi ja tarkoitukseni on tuoda päätöksentekoon lisää inhimillistä näkökulmaa.
Demokratia rakentuu osallistumisesta – ja jokainen ääni oli tärkeä. Kiitos myös kaikille ehdokkaille ja vaalityötä tehneille!
Naloksoni on tutkitusti tehokas hengenpelastaja opioidiyliannostuksissa.
Tänään alkaa ennakkoäänestys – nyt on aika vaikuttaa!
Lisää ymmärrystä huumepolitiikan tutkimuksesta, käytännöistä ja päätöksenteosta.
Huumeita käyttävien kriittinen suhtautuminen käyttötiloihin johtuu usein virheellisistä käsityksistä niiden toiminnasta.
Eduskunta hylkäsi käyttötila-kansalaisaloitteen, vaikka osa hallituspuolueiden edustajista oli aiemmin ilmaissut tukensa pilotoinnille.
Helsingin on kuunneltava paremmin marginaalissa eläviä ihmisiä ja kehitettävä ratkaisuja asunnottomuuteen, päihdeongelmiin ja kotoutumiseen.
Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus tasavertaisiin mahdollisuuksiin harrastaa, oppia ja kasvaa turvallisessa ympäristössä – riippumatta perheen varallisuudesta tai taustasta.
Helsinki tarvitsee enemmän osallistavaa demokratiaa esteettömistä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia vaikuttaa.
Helsingin on kasvavana suurkaupunkina vastattava asukkaidensa moninaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeisiin ja toimittava esimerkkinä koko Suomelle.
Kansalaisaloitteesta päätettiin ilman kunnollista perehtymistä – tämä herättää vakavia kysymyksiä kansalaisaloitteiden todellisesta vaikutusmahdollisuudesta.
Varastamisesta käytävä keskustelu on jäänyt moraalisen paheksunnan tasolle, vaikka tärkeämpää olisi pohtia sen taustalla olevia syitä.
Sivusto jatkuu nyt kansalaisaktivismin kanavana, jossa nostan esiin hallituksen päätösten vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ja pidän ääntä niiden puolesta, joita ei yleensä kuulla.
Kiitos kaikille kampanjaani tukeneille ja minua äänestäneille.Työ reilumman yhteiskunnan puolesta jatkuu myös vaalien jälkeen.
Kokonaisvaltainen katsaus siihen, mitä päihdepolitiikan uudistaminen käytännössä tarkoittaisi.
Inhimillisemmän ja oikeudenmukaisemman maahanmuuttopolitiikan puolesta.
Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille ja yhteiskunnan kestävyydelle on usein aliarvioitu.
Nuoret tarvitsevat tulevaisuuden uskoa, tukea ja palveluita, jotka ovat saavutettavia.
Asiantuntijat puoltavat ja THL näyttää vihreää valoa käyttöhuoneille, mutta byrokratia ja varovaisuus jarruttavat. On aika siirtyä loputtomista raporteista rohkeisiin tekoihin – jokainen viivästynyt päivä maksaa ihmishenkiä.
Olen nähnyt läheltä, miten järjestelmämme kohtelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Haluan tuoda heidän äänensä eduskuntaan ja uudistaa päihdepolitiikkaa.