Eduskuntavaalit ovat takana, ja Kokoomus on muodostanut historian oikeistolaisimman hallituksen. Syksyllä hallitusohjelmasta keskusteltiin kiivaasti, mutta jälleen kerran katujen äänet jäivät huomioimatta. Petteri Orpon johtama oikeistohallitus on aloittanut päättäväisesti toteuttamaan suunnitelmiaan, jotka jättävät huomioimatta monet yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät.

Vaikka oma tieni ei vienyt eduskuntaan, en aio silti pysyä hiljaa. Kaduilla vallitsevat olot tuskin helpottavat, kun hallitus puskee eteenpäin säästöohjelmaansa. Siksi tämä sivusto muuntautuu nyt vaalisivustosta kansalaisaktivistisivustoksi. Blogini eivät ole pelkkiä merkintöjä, vaan ääniä heikommassa asemassa olevien puolesta. Tahdon tuoda esiin sen, miten nyt tehdyt päätökset vaikuttavat niihin, joiden ääni ei kanna tai joilla ei ole mahdollisuutta sitä käyttää.

Yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten se huolehtii heikoimmistaan. Tällä mittapuulla Suomi ei juuri nyt ole kovin vahvoilla. On tärkeää, että myös ne äänet, joihin leikkaukset iskevät kovimmin, tulevat kuulluiksi. On tärkeää, että ne epäkohdat, joita hallitus toivoo ohittavansa, nostetaan esiin. Vaikeneminen on vahingollista erityisesti juuri tällaisina aikoina, joten pidetään siis yhdessä ääntä niiden puolesta, jotka sitä kaikista kipeimmin kaipaavat. Se ei ole vain velvollisuus, vaan myös oikeus. Luvassa on puheenvuoroja, keskustelua ja toimintaa. Äänemme voima on suurempi yhdessä – ja se on avain muutokseen.