Euroopan huumevirasto EUDA julkaisi tänään vuosittaisen European Drug Report 2026-raporttinsa. Alla nostoja siitä, mitä se kertoo Suomesta ja mistä eurooppalaisessa huumetilanteessa kannattaa olla huolissaan
Suomi on Euroopan kärkimaita pistämällä huumeita käyttävien maiden listalla
Suomi on jo pitkään profiloitunut vahvasti pistämällä huumeita käyttäviin mahin eikä tilanne ole raportin mukaan muuttunut vaikka polttaminen onkin Suomessa lisääntynyt viimeisen vuoden aikana voimakkaasti. Raportin mukaan Suomessa arvioidaan olevan 8,2 pistämällä huumeita käyttävää tuhatta 15–64-vuotiasta kohden. Luku on EU:n toiseksi korkein, heti Viron jälkeen (10 per tuhat), ja selvästi EU:n keskiarvon (1,8 per tuhat) yläpuolella. Latviassa luku on 6,1, Tšekissä 6,1 ja Liettuassa 4,6.
Pistämällä huumeiden käyttö kytkeytyy suoraan vakaviin infektioriskeihin, hiv- ja hepatiittitartuntoihin, suurempaan yliannostuskuolemariskiin ja muihin vakaviin terveysriskeihin.
Suomi on edelleen vahva amfetamiinimaa
Raportissa todetaan yksiselitteisesti, että amfetamiini on Suomessa selvästi hallitseva huumausaine. Hoitoon hakeutuvista stimulanttikäyttäjistä peräti 75 % ilmoittaa pistämisen pääasialliseksi käyttötavaksi, tämä on EU:n korkein luku. Vertailun vuoksi Virossa vastaava osuus on 60 % ja Ruotsissa 56 %.
Amfetamiini nousee esiin myös ensikertalaisissa hoitoon hakeutuvissa asiakkaissa: Suomi kuuluu niihin harvoihin EU-maihin, joissa 10 % ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvista
ESCAPE-verkoston ruiskujäämätutkimus kertoo samaa kieltä: Helsingistä kerätyistä ruiskuista amfetamiinia löytyi 21 %:ssa ja synteettisiä katinoneja (meidän tapauksessa tämä on alfa-pvp)23 %:ssa.
Synteettiset katinonit: Suomessa eniten katinoni-kuolemia Euroopassa
Vuonna 2024 Suomi kirjasi 19 kuolemaa, joihin liittyi synteettisiä katinoneja, tämä on enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Koko EU:ssa katinoni-kuolemia oli yhteensä 38 seitsemässä maassa. Suomessa tunnetuin synteettinen katinoni on alfa-pvp.
Synteettiset katinonit ovat amfetamiinin kaltaisia stimulantteja, joita tuodaan Eurooppaan erityisesti Intiasta ja Kiinasta, ja joita tuotetaan myös Euroopan sisällä erityisesti Puolassa. Markkinoilla on tällä hetkellä 69 aiemmin tunnistettua ja neljä täysin uutta katinonityyppiä, joita on havaittu EU:n alueella.
Katinonien erityinen ongelma on aineiden jatkuva vaihtuminen: vaikka käyttäjä etsisi tiettyä ainetta, laboratorioanalyyseissä löytyy usein jokin muu katinonityyppi. Vuonna 2025 havaittiin tapauksia, joissa erittäin voimakasta NEP-katinoania (N-etyylinorpentedrooni) myytiin 3-MMC:nä, mikä johti tahattomiin myrkytyksiin. Seuranta ja neuvonta eivät pysy kaupan muutosten perässä. NEP -katinonia on takavarikoitu myös Suomessa tänä vuonna.
Kokaiini: terveyshaitat pahenevat koko Euroopassa
Kokaiini on Euroopassa kannabiksen jälkeen toiseksi käytetyin laiton huume, ja raportin mukaan tilanne ei ole tasaantumassa vaan pahenemassa.
Eurooppaan virtaa ennätysmäärä kokaiinia. Vaikka takavarikoidut kokonaismäärät (330 tuhatta kiloa) laskivat hieman vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023, mutta takavarikointien lukumäärä kasvoi ( 97 000 erillistä takavarikkoa) mikä kertoo hajautuneemmista reiteistä ja vaikeammasta torjunnasta. Jätevesianalyysit osoittavat, että kokaiinin käyttö on levinnyt sekä maantieteellisesti että sosiaalisesti yhä laajemmalle väestönosalle.
Kokaiini on kannabiksen jälkeen yleisin syy hakeutua päivystykseen huumemyrkytyksen takia. Kokaiini löytyy joka neljännen huumekuoleman taustalta, useimmiten yhdistettynä opioideihin. Luvut ovat todennäköisesti vielä tätäkin suurempia, sillä kokaiinin aiheuttamat sydäninfarkti ja aivohalvaus kirjataan usein luonnollisiksi kuolinsyiksi ja yhteys huumeeseen jää näkymättömiin.
Crack-kokaiini on kasvava huoli useissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Ilmiötä ruokkii kokaiinin korkea saatavuus ja se, että jauheesta on helppo valmistaa crackia paikallisesti. Crack kytkeytyy Euroopassa erityisesti asunnottomuuteen, syrjäytymiseen ja huumeiden yhteiskäyttöön. Hoitoon crack-ongelman takia hakeutuvien määrä kasvaa ja lähes neljännes heistä on naisia, mikä edellyttää sukupuolisensitiivistä palvelurakennetta joka kuitenkin puuttuu monelta maalta täysin.
Ketamiini: nuorisohuumeen nousu huolestuttaa
Ketamiini on alun perin lääketieteellinen anestesia-aine, mutta se on vakiinnuttanut paikkansa viihdekäytössä erityisesti yökerhoissa. Nyt sen käyttö on leviämässä laajemmalle: jätevesiseurannassa 40 eurooppalaista kaupunkia 66:sta raportoi ketamiinijäämien kasvua vuoden sisällä, ja joka seitsemäs huumeita käyttävä eurooppalainen kertoo kokeilleensa sitä viimeisen vuoden aikana.
Terveyspalveluissakin ketamiini näkyy yhä selvemmin. Se on yleisin aine, jota löytyy kokaiinin rinnalta sairaalan päivystyskäynneillä, ja hoitoon hakeutuminen ketamiiniongelman takia on nelinkertaistunut Euroopassa viidessä vuodessa, vaikka luvut ovat toistaiseksi vielä pieniä, noin 1 800 asiakasta EU:ssa vuonna 2024.
Vähän puhuttu mutta vakava ongelma on krooninen käyttö: säännöllinen ja runsas ketamiinin käyttö vaurioittaa virtsarakkoa ja munuaisia pysyvästi. Alankomaissa tämä näkyy jo kasvavana joukkona nuoria aikuisia, joilla on ketamiinista johtuvia urologisia ongelmia. Eurooppaan tuleva ketamiini on pääosin laillisesti Intiassa valmistettua, joka ohjataan laittomille markkinoille pääasiassa Saksan kautta. Lisähuolen aiheuttaa ketamiinin sekoittaminen muihin aineisiin niin sanotuissa “pink cocaine” -sekoituksissa, joissa yhdistetään ketamiinia, kokaiinia ja stimulantteja.
Suomi ei nouse raportilla ketamiinin kohdalla, mutta ketamiinin käyttö on yleistynyt myös Suomessa.
Bentsodiatsepiinit – hiljainen riskitekijä Suomen kuolemissa
Bentsodiatsepiinit ovat rauhoittavia lääkkeitä, joita esiintyy Euroopassa yhä enemmän myös laittomilla markkinoilla. Uusia, kontrolloimattomia bentsodiatsepiinijohdannaisia on ilmestynyt markkinoille kiihtyvällä tahdilla: vuosina 2007–2025 niitä on ilmoitettu EU:n varoitusjärjestelmään yhteensä 40, joista 27 havaittiin markkinoilla ensimmäistä kertaa vuonna 2024.
Suomessa bentsodiatsepiinit näkyvät erityisen selvästi kuolemantilastoissa: ne löytyvät useimpien yliannostuskuolemien taustalta, tyypillisesti yhdistettynä opioideihin. Lisäksi pregabaliini (hermosärkyyn käytettävä lääke, jota käytetään myös päihtymistarkoituksessa)on mukana vähintään joka neljännessä Suomen huumekuolemassa. Sama tilanne on Tanskassa ja Itävallassa.
Bentsodiatsepiinien erityinen vaara piilee siinä, että niiden aiheuttamaan yliannostukseen ei tehoa naloksoni, jolla opioidimyrkytykset voidaan kääntää. Hoito vaatii eri lääkettä ja useimmiten sairaalaympäristön. Suomessa myös joka kymmenes hoitoon hakeutuva ilmoittaa bentsodiatsepiinit pääasialliseksi ongelma-aineekseen, EU-mittakaavassa se on iso luku.
Kokonaisukva kertoo tilanteen monimutkaistumisesta
Raportti piirtää kuvan eurooppalaisesta huumetilanteesta, joka on aiempaa vaikeammin hallittavissa. Synteettisten aineiden tuotanto on joustavaa: yksi laboratorio voi valmistaa kymmeniä eri katinoneja vaihtamalla lähtöaineita eikä lainsäädäntö yksinkertaisesti pysy tuotannon perässä. Erityisen huolestuttavaa on alfa-PVP:n nousu, aine joka on Suomessa tullut viimeisen vuoden aikana median kautta kaikille tutuksi. Alfa-PVP tuotantolaboratorioita löydetään kasvavassa määrin. Samaan aikaan usean aineen samanaikainen käyttö on muuttunut normiksi: puolet analysoiduista käytetyistä ruiskuista sisälsi kahden tai useamman aineen jäämiä. Yhteiskäyttö on myös Suomessa erittäin yleistä ja kuolemaan johtaneet yliannostukset ovat lähes aina usean aineen yhteisvaikutuksen seurauksia.
Suomi ei raportin valossa ole niin sanottu “tavallinen eurooppalainen” maa. Suomen profiilia leimaa erittäin yleinen pistämällä käyttäminen, amfetamiinin hallitseva asema ja synteettisiin katinoneihin liittyvä kuolleisuus. Myönteistä on, että opioidikorvaushoidon kattavuus on kasvanut Suomessa 114 % vuosina 2019–2024 mikä on enemmän kuin missään muussa EU-maassa. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että stimulanttikäyttöön ei ole vastaavia lääkehoitoja. Myöskin se, että katinonien kirjo kasvaa nopeammin kuin seuranta ehtii reagoida, ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatio on edelleen kesken asettavat Suomen erittäin riskialttiiseen asemaan.
Tämänkaltaiset raportit ansaitsevat mielestäni tulla luetuiksi muuallakin kuin asiantuntijapiireissä. Toivoisin jokaisen sote-sektorilla työskentelevän lukevan tämän. EUDAn tuottamat vuosittaiset raportit kertovat selkeästi Euroopan huumetilaneen, ilman moraalipaniikkia tai poliittista latausta.
Suomen huumetilanne on monessa suhteessa eurooppalainen erityistapaus ja se edellyttää erityistä huomiota. Olisi tärkeää, että tämä tieto kulkeutuu päätöksentekoon asti, eikä jäisi tavalliseen tapaan taas vain tilastoiksi arkistoihin. EUDAn tuottamat raportit olisi hyvä tuoda pohjaksi esimerkiksi sille, miten huumelainsäädäntöä muutetaan, miten palveluita kehitetään, mihin resursseja suunnataan ja miten uusiin aineisiin reagoidaan ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa laajempaa vahinkoa.
Raportti löytyy kokonaisuudessaan täältä: Euroopan huumeraportti