Päihdepolitiikasta


Työskentelen tällä hetkellä kohtaavan työn päällikkönä A-klinikkasäätiöllä ja työni kautta olen päivittäin tekemisissä suomalaisen päihdepolitiikan haasteiden ja puutteiden kanssa. Olen perehtynyt päihderiippuvuuteen ja sen hoitoon niin Suomessa kuin ulkomaillakin, jonka perusteella voin todeta että Suomalainen päihdepolitiikka on vanhentunutta eikä palvele tämän hetken tarpeita tai tilanteita. Tähän on nyt aika saada muutos.

Suomi Euroopan kärkimaita huumekuolemaluvuissa

Suomessa huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat ovat kasvaneet huolestuttavasti. Vuonna 2022 huumeisiin kuoli 287 ihmistä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin mitattu. Päihderiippuvaisen hoitoonpääsy on myös hyvin paikkakuntakohtaista, ja vaikka akuuttivieroitukseen pääseekin nykylain turvin viikon sisällä, ovat vieroitusajat liian lyhyitä ja jatkohoitoon pääseminen on harvinaista. Tämä johtaa siihen, että monet kotiutetaan ilman tarvittavaa tukea, jolloin heidän on oltava erittäin oma-aloitteisia kuntoutuspaikan saamisen suhteen. Myös korvaushoidon kriteerit ja hoitopolku korvaushoitoon ovat monelle liian vaikeita, ja odotusajat voivat olla yli vuoden. Korvaushoidon arviointiin tulisikin kaikkialla Suomessa päästä kynnyksettömästi ja nopeasti.

Huumeiden käyttötilat auttaisivat vähentämään huumehaittoja ja parantamaan käyttäjien terveyttä

Huumeiden käyttötilat ovat valvottuja tiloja, joissa sallitaan huumeiden käyttö puhtaissa ja valvotuissa olosuhteissa. Niillä on myönteisiä vaikutuksia suonensisäisesti huumeita käyttävien terveyden ja turvallisuuden lisäksi yleiseen järjestykseen ja julkisten tilojen siisteyteen. Käyttötilat voivat auttaa vähentämään pistoinfektioita ja erikoissairaanhoidon kuormitusta. Lisäksi niiden avulla voidaan tavoittaa huumeita käyttäviä ihmisiä, jotka eivät ole minkään palvelun parissa, jolloin heidän palveluihin ohjaaminen helpottuu. Suomessa käyttötila olisi konkreettinen askel kohti ihmisarvoisempaa päihdepolitiikkaa. Kansainvälisesti valvottuja käyttötiloja on ollut jo 1980-luvulta saakka, ja hyvin suunniteltujen ja sijoitettujen käyttötilojen on todettu vähentävän huumehaittoja. (1)

Terveysviranomaiset painottavat matalan kynnyksen toiminnan merkitystä huumekuolemien ehkäisyssä

Suomessa terveysviranomaiset ovat listanneet huumekuolemien ehkäisyn yhdeksi tärkeäksi kohdaksi matalan kynnyksen toiminnan lisäämistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) korostaa tarvetta tarjota terveysneuvontaa ja muita palveluita aktiivisesti huumeita käyttäville ihmisille. Sosiaaliohjausta ja muuta tukea tarjoavien toimipisteiden tulisi olla saatavilla koko Suomessa, eikä vastuuta niistä saa siirtää yksin hyvinvointialueille, ellei toimintaan ohjata myös tarpeeksi resursseja. THL:n mukaan tällä hetkellä monen matalan kynnyksen toiminnan takana on kansalaisjärjestö. Viranomaisten mukaan olisi kuitenkin tärkeää, että vastuu näistä palveluista jakautuisi tasaisemmin yhteiskunnassa, jotta jokaisella olisi pääsy tarvitsemiinsa palveluihin.

Tämän lisäksi Suomessa päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat usein rinnakkain, mutta nykyisin näitä ongelmia hoidetaan erillisinä, eikä päihdeongelmista kärsivä voi saada mielenterveyspalveluita tai toisin päin. Hoitojen yhdistämisellä voitaisiin saada parempia tuloksia.


(1) Lähteitä huumeiden käyttötilojen hyödyistä

Huumeiden käyttötilat vähentävät julkista huumeiden käyttöä ja hylättyjen neulojen määrää, lisäävät terveyspalvelujen saatavuutta ja HIV-testejä ja vähentävät huumeisiin liittyviä yliannostuskuolemia. Käyttötilat voivat parantaa kansanterveyttä ja vähentää huumeiden käytöstä aiheutuvia kustannuksia. (Potier et al, 2014).

Huumeiden käyttötilat voivat olla tehokkaita julkisen pistoshuumeiden käytön ja siihen liittyvien haittojen vähentämisessä. (Kerr et al, 2017).

Huumeiden käyttötilat voivat olla tehokas haittojen vähentämisen interventio pistäville huumeiden käyttäjille, erityisesti kun niitä yhdistetään muihin haittoja vähentäviin toimenpiteisiin, kuten opioidikorvaushoitoon ja neulanvaihto-ohjelmiin. (Marshall et al, 2014).