Maahanmuutto tarjoaa ratkaisuja moniin haasteisiin, joita ikääntyvä väestö ja pienenevä työvoima Suomessa aiheuttaa. Maahanmuutto tuo tutkitusti yhteiskuntaan myös monipuolisuutta, kansainvälisyyttä ja ennen kaikkea uusia ideoita. Pitää kuitenkin huolehtia, että maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa tuen integroitumiseen ja menestymiseen Suomessa, mikä vaatii resurssien lisäksi myös aktiivista yhteiskunnallista muutostyötä.

Olen itse syntynyt Sveitsissä ja saanut vasta myöhemmin Suomen kansalaisuuden. Venäläisen etu- ja italialaisen sukunimeni takia olen kokenut eriarvoista kohtelua esimerkiksi työnhaussa ja pelkästään äidinkieleni sveitsinsaksan käyttö julkisilla paikoilla nostattaa säännöllisesti muukalaisvihamielisiä kommentteja. Viimeistään työni vastaanottokeskuksessa vahvisti näkemystäni siitä, että kotoutuminen tuntuu kaukaiselta haaveelta silloin, kun maahanmuuttajia kohdellaan toisen luokan kansalaisina.

Uusi integraatio-ohjelma osallistaa kunnat

Uusi integraatio-ohjelma astuu voimaan vuonna 2025 ja vaatii kuntia osallistumaan integraatioprosessiin entistä laajemmin. Se pyrkii varmistamaan myös kotivanhempien kielen oppimisen ja kotoutumisen. Laki liittyy tiiviisti uuteen työlakiin, ja on tärkeää varmistaa, että kunnilla on sekä riittävästi resursseja että ohjelma toteutetaan kaikkialla yhdenvertaisesti.

Haasteet integraatiokoulutuksessa

Yksi suurimmista haasteista nykyisessä integraatiotyössä on koulutuksen laadun vaihtelu. Pandemian aikana integraatiokoulutusta annettiin etänä, ja jotkut paikat toimivat edelleen näin. Valitettavasti koulutettavien joukossa on paljon heitä, jotka eivät kykene etätyöskentelyssä saamaan tarvittavaa tietoa ja oppia. Kun integraatiokoulutuksia on käytössä vain rajallinen määrä, tästä seuraa, että heidän kielitaitonsa ja valmiutensa kotoutumiseen sekä työllistymiseen ovat heikkoja.

Varhaisen kielikoulutuksen tärkeys

Maahanmuuttoprosessit ovat tunnetusti pitkiä, ja voitaisiin harkita tulisiko velvoittaa kunnat järjestämään kielenopetusta maahanmuuttajille jo vastaanottovaiheessa. Tämä varmistaisi sen, että kielikoulutus ei ole riippuvainen vastaanottokeskuksen sijainnista tai vapaaehtoisten kielikouluttajien saatavuudesta. Suurimmissa kaupungeissa voi olla pitkät odotusajat integraatiokoulutukseen, ja prosessin alku on ratkaiseva, jotta yksilöt eivät jää kotiin ja tipu yhteiskunnan turvaverkoista.

Maahanmuuttolainsäädännön uudelleenarviointi

Nykyistä maahanmuuttolainsäädäntöä olisi tarkasteltava kriittisesti ja sitä olisi muokattava vastaamaan nykyisiä maahanmuuton käytäntöjä. Nykyinen maahanmuuttoprosessi perustuu pitkälti maahanmuuttolakiin, joka on paikoin jäykkä ja joustamaton. Maahanmuuttoviraston tulisi olla organisaatio, joka helpottaa maahanmuuttoa eikä vaikeuta sitä.

Maahanmuuttajat työelämässä

On ymmärrettävää, että maahanmuuttajat ohjataan aloille, joissa on työvoimapulaa, mutta heillä tulisi myös olla oikeus kertoa mitä he haluaisivat tehdä, varsinkin jos heillä esimerkiksi on jo aikaisempaa kokemusta jostakin ammatista. Maahanmuuttajille tulisi tarjota rehellistä tietoa työmahdollisuuksista ja työtehtävien vaatimuksista. Tällä hetkellä heille usein kerrotaan, että työ on “erittäin vaikeaa ja vaatii paljon kielitaitoa”, mikä ei anna heille aitoa mahdollisuutta valita. Lisäksi tulisi miettiä yrityksille suunnattuja, valtion toimesta järjestettyjä kielikoulutusohjelmia, joissa maahanmuuttajat voisivat oppia kielitaidon työn ohessa. Tällä hetkellä maahanmuuttaja joutuu käytännössä valitsemaan opiskeleeko hän kieltä vai meneekö (matalapalkkaiseen) työhön. Tulisi myös luoda toimiva ohjelma, joka perehdyttää maahanmuuttajat asuinympäristöön ja Suomen byrokratiaan.